Elämän rytmi.

Ilta tupakka ja ajatukset taas vilisee päässä. Mahtava ajoitus alkaa taas kirjoittamaan, huomenna kun pitäisi suunnata Kuopioon Turmion Kätilöiden keikalle ja sieltä viikonlopuksi Jyväskylään. Ylläri, en ole vieläkään pakannut. Eli suhteellisen aikaisin pitäisi herätä. Täältä Tampereelta kun tulee matkaa Kuopioon about neljä tuntia.

"Seen you from afar

Wondered who you are

Wondered what you're like

Think you're just my type"

Mietin taas elämää ja suuria ihmeitä. Olisiko elämän tärkein kysymys juurikin se mikä täällä on todellisuudessa tärkeää? Niiden tärkeiden asioiden rajat ovat joskus todella häilyviä. Pitäisi laittaa taas asiat tärkeys järjestykseen ja miettiä sitä mikä on tämä mun elämän suunta. Sitäkään ei vain pitäisi miettiä liikaa vaan alkaa tekemään. Sanotaan kylläkin että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, siihen suunnittelu vaiheeseen ei vain pitäisi juuttua. Mulla on se pahana tapana. Jumitun ehkä liikaa sellaisiin asioihin jotka eivät ole välttämättä olennaisia. Tiedän mitä kaikkea tahtoisin tehdä. Niitä on vain niin paljon, etten tiedä mitä alkaisin tekemään. Mistä aloittaisin? Tuntuu vain niin sekavalle välillä, kun ei tiedä mitä tekisi.

"And now I'm dreaming of you"

Nämä on niitä hetkiä kun tekisi mieli vain käpertyä jonkun kainaloon ja kokea olevansa turvassa siinä. Olisi onnellinen siitä että siinä vieressä olisi joku. Se ei vain aina ole mahdollista, mikä silloin avuksi? Ehkä se ajatus että maailma ei lopu tähän yhteen hetkeen. Se että joskus on näitä oloja, ei meinaa ettenkö pärjäisi tai selviäisi. Voin halata itse itseäni ja lohduttaa itse itseäni. Tiedän, mulla on paljon sellaisia ihmisiä kenelle puhua ja avautua. Mun ei tarvitse olla yksin ja olen niin kiitollinen siitä. Ihminen pystyy muuttamaan omaa ajatus maailmaa jo sillä että katsoo ympärilleen ja kiittää siitä mitä on. Eikä sen tarvitse olla mitään suurta. Todellisuudessa todella pienetkin asiat voivat saada ihmisen paremmalle tuulelle.

"Want you, yes I do

Bet you never knew it

Think you'd suit me fine

Want you all the time"

Joskus vain on sellaisia hetkiä myös kun haluaisi sen tietyn ihmisen ottavan yhteyttä ja kysyvän: ”miten menee?”. Eikä edes välttämättä sitä, kunhan laittaisi edes jotain. Itse vain ei aina kehtaisi niin tehdä syystä tai toisesta. Ehkä on jo itse kysellyt niin monesti, ettei vain jaksaisi enää kun toista ei näytä kiinnostavan. Noh, miksipä siis muakaan kiinnostaisi. Aina ei vain osaa hallita ajatuksiaan, saati sitten tunteita. Tuntuu kuin jotain olisi jäänyt selvittämättä. Koskaan ei ehkä tullut puhuttua vaikka olisi ehkä pitänyt. Tämä koskeekin muutamaa ihmistä. Joissain tapauksissa olisi ehkä pitänyt avata suunsa silloin kun pystyi, tai silloin kun se olisi ollut ajankohtaista. Typerää harmitella näin jälkeenpäin. Joitain tekoja olisi voinut tehdä toisin, totta. Menneisyyttä ei voi vain enää muuttaa, voi muuttaa vain tulevaa.

"And now I'm dreaming of you"

Siksi mä olen varmaan tällainen. Koitan korjata menneitä tulevaisuudella ja jään roikkumaan joihinkin asioihin. Pitäisi vain ymmärtää että joihinkin asioihin yksin minä en voi vaikuttaa. Joskus pitää osata antaa asioiden vain olla ja päästää irti.

"You're the one I'm calling on

You're the one who's calling me to have it"

Cigarettes After Sex - Dreaming Of You

~LoveThisLifeStyle~

Instagram: Wocol

Tumblr: Wocol

Snapchat: Wocol